Tue osaajaa viranomaisasioinnissa

Kansainvälisen työntekijän tulee hakea virallinen suomalainen henkilötunnus mahdollisimman pian. Asia on kätevää hoitaa esimerkiksi väestötietojärjestelmään rekisteröitymisen yhteydessä. Henkilötunnuksia myöntää Digi- ja väestövirasto, Maahanmuuttovirasto ja Verohallinto. Kannattaa tarkistaa, miltä viranomaiselta lupa haetaan. Esimerkiksi Verohallinnon myöntämällä henkilötunnuksella ei voi saada kotikuntaa Suomesta, vaan siihen tarvitaan Digi- ja väestöviraston myöntämä tunnus. 

Henkilötunnusta saatetaan tarvita jo työsopimusta varten, mutta viimeistään palkanmaksuun. Työnantajan kannattaa pyytää työntekijää ilmoittamaan virallinen henkilötunnus mahdollisimman pian palkkahallintoon. Henkilötunnusta käytetään Suomessa muiden muassa tunnistautumiseen eri palveluissa, viranomaisjärjestelmissä sekä sitä edellytetään esimerkiksi pankkitilin perustamisessa ja vakuutusten ottamisessa. 

Mikäli henkilö on aiemmin asunut Suomessa ja saanut henkilötunnuksen, on se edelleen käytettävissä.  

Henkilötunnuksen saamisen edellytys on oleskelulupa, oleskelukortti tai oleskelun rekisteröinti, joita haetaan EnterFinland-palvelussa. Aloita siis sieltä. Työnantajan tulee auttaa kansainvälistä osaajaa työnteko-oikeuden hakemisessa ja oleskelulupaprosessissa. 

Toinen tärkeä Suomeen muuttamisen alkuvaiheen toimenpide on rekisteröinti väestötietojärjestelmään. Rekisteröinti tehdään Digi- ja väestötietoviraston (DVV) toimipisteessä henkilökohtaisesti, mikä koskee myös muuta perhettä. Lue lisää Suomeen muuttamisesta DVV:n sivuilta.  

Suomalainen henkilötunnus voidaan myöntää myös rekisteröinnin yhteydessä. Kotikuntaa ja sitä myötä kunnallisia palveluita, kuten sosiaali- ja terveyspalveluita, ei voi saada ilman rekisteröintiä, kuten ei ulkomaalaisen henkilökorttiakaan. Huolehdi siis, että kansainvälinen osaaja tekee rekisteröinnin ensi tilassa. 

Rekisteröintiä varten työntekijä tarvitsee virallisen henkilöllisyystodistuksen sekä mahdollisesti työsopimuksen, avioliittotodistuksen tai lasten syntymätodistukset. Dokumenttien tulee olla käännettyjä ja viranomaisen laillistamia. Ohjeista työntekijää valmistelemaan dokumentit ennakkoon jo lähtömaassa. EU- tai ETA-maan kansalaiset, Pohjoismaiden kansalaiset ja näiden ulkopuolella olevien maiden kansalaisia koskevat eri vaatimukset ja perusteet rekisteröinnissä. Lue rekisteröinnistä lisää Kansainvälisen rekrytoinnin oppaasta. 

Kansainvälinen osaaja voi hakea itselleen ulkomaalaisen henkilökorttia, jota voi käyttää tunnistautumiseen Suomessa. Kortin voivat saada ne henkilöt, joiden oleskelu on merkitty pysyväksi väestötietojärjestelmään. Henkilökortin myöntää poliisi ja hakemuksen jättäminen edellyttää henkilökohtaista tunnistautumista palvelupisteellä. 

Kortin ohella osaaja saa kansalaisvarmenteen, jonka avulla voi tunnistautua sähköisen asioinnin palveluissa. Lisäksi pankki voi myöntää henkilökortin haltijalle verkkopankkitunnukset. Ilman suomalaisen viranomaisen myöntämää henkilökorttia pankki ei voi luovuttaa vahvan tunnistautumisen oikeuksia. 

Oikeus Suomen sosiaaliturvaan määräytyy työsuhteen tai pysyvän oleskelun perusteella. Oikeus etuuteen ratkaistaan hakemuksesta. Kela-korttihakemuksella ratkaistaan henkilön oikeus sairausvakuutuskorvauksiin, kuten lääkkeiden suorakorvaukseen.  

Etuus- tai Kela-korttihakemuksen ja ilmoituksen Suomeen muuttamisesta voi jättää Kansaneläkelaitoksen (Kela) OmaKela-verkkopalvelussa, toimipisteessä tai toimittaa postitse. 

Suomessa työskentelevä osaaja on pääsääntöisesti oikeutettu Kelan etuuksiin. Perheenjäsenten etuusoikeuteen vaikuttaa puolison työsuhteen kesto. Tilapäisesti Suomessa oleskelevilla henkilöillä ei yleensä ole oikeutta Kelan etuuksiin. Etuuksiin ei myöskään ole oikeutta, jos työntekijän pysyvä asuinmaa on muu kuin Suomi. 

Tutustu Kansaneläkelaitoksen Suomeen tulevan pikaoppaaseen. 

Lähtökohtaisesti kansainvälinen osaaja maksaa Suomessa tehdystä työstä veroa Suomeen. Tätä varten hän tarvitsee verokortin, jota työntekijät hakevat yleensä itse. Ensimmäistä kertaa verokorttia hakiessa on hyödyllistä käydä Verohallinnon toimipisteessä, sillä virkailijan kanssa kasvokkain on helppo esittää tarkentavia kysymyksiä ja näin varmistaa, että saa oikeanlaisen verokortin. Verokortti tulee toimittaa työnantajalle palkanmaksua varten. 

Palkan verotukseen vaikuttavat Suomessa oleskelun kesto ja työnantajan kotimaa. Lisäksi siihen voivat vaikuttaa esimerkiksi osaajan perhe tai omistusasunto, tulot toisessa maassa tai kansainväliset verosopimukset. 

Kansainvälisestä työntekijästä tulee yleisesti verovelvollinen, jos hänellä on varsinainen asunto ja koti Suomessa, tai hän oleskelee Suomessa yli kuuden kuukauden ajan. Tällöin hän saa yleensä progressiivisen verokortin. 

Henkilö on rajoitetusti verovelvollinen, jos työskentelymaa tai pysyvä asuinmaa on jokin muu kuin Suomi tai henkilö oleskelee Suomessa alle kuusi kuukautta. Tällöin hän saa yleensä lähdeverokortin. 

Tutustu Verohallinnon ohjeisiin, jotka auttavat kansainvälisen osaajan veroasioissa. 

Mikäli kansainvälisellä osaajalla on Suomessa kotikunta tai Kela on myöntänyt hänelle Todistus oikeudesta hoitoetuuksiin Suomessa -asiakirjan, saa hän julkisessa terveydenhuollossa palveluita asiakasmaksun hinnalla. Suomessa paikallisesti työskentelevällä asiakkaalla on lähtö- kohtaisesti oikeus käyttää julkisen terveydenhuollon palveluja, vaikka hän ei pääsisi Suomen sosiaaliturvan piiriin esimerkiksi palkkarajan takia. 

Lue lisää terveydenhuollosta Kansainvälisen rekrytoinnin oppaasta. 

Asettautumispalvelut voivat auttaa Suomeen muuttajaa monessa asiassa viranomaisasioinnista harrastusmahdollisuuksien kartoittamiseen. Työnantajana voit halutessasi tarjota asettautumispalveluita tai korvata niiden kuluja tulijoille. 

Lue lisää tarjolla olevista asettautumispalveluista ja tietolähteistä asettautumispalveluita käsittelevästä artikkelistamme.