Työnteko-oikeus ja oleskelulupa

Työnteko-oikeuden tarkistaminen ja tietojen säilytys 

Työnantajan täytyy varmistaa kansainvälisen työntekijän työnteko-oikeus Suomessa. Voit varmistaa työnteko-oikeuden pyytämällä työntekijää näyttämään virallisen henkilöllisyystodistuksensa ja perusteen työnteko-oikeudelleen. Näitä ovat muiden muassa alkuperäinen oleskelulupakortti, viisumi tai EU-rekisteröintitodistus. Maahanmuuttoviraston sivuilla kerrotaan, miten työnantaja voi tarkistaa oleskelu- ja työnteko-oikeuden. Ota kuva tai kopio työntekijän työnteko-oikeuden todistavasta asiakirjasta ja säilytä se. Oleskelulupakortissa ilmoitetaan, onko työntekijällä rajoitettu vai rajoittamaton työnteko-oikeus. 

Työnantajalla on velvollisuus säilyttää työnteko-oikeutta koskevat tiedot jokaisesta ulkomaalaisesta työntekijästä omassa rekisterissään suojatussa järjestelmässä tai muussa henkilötietojen säilyttämiseen soveltuvassa paikassa. 

Työnantajalla on oleskelulupaprosessissa merkittävä rooli. Työnantajan tulee tukea kansainvälistä osaajaa oleskeluoikeuden ja sen sisältämän työnteko-oikeuden hakemisessa ja/tai rekisteröinnissä ennen työsuhteen alkua. On työnantajan velvollisuus täyttää työehdot hakemukseen. Tarkista Maahanmuuttoviraston työnantajasivuilta, mitä velvollisuuksia työnantajalla lupaprosessissa on. Tarvittaessa prosessiin saa tukea julkisiltatai yksityisiltä palveluntarjoajilta. 

Katso Maahanmuuttoviraston ohjevideo oikean oleskeluluvan hakemiseen:  

EU- ja ETA-alueen kansalaisia palkattaessa on myös huomioitava työnteko-oikeus ja sen tarkastaminen. Euroopan unionin, Liechtensteinin ja Sveitsin kansa- laisten tulee rekisteröityä Maahanmuuttovirastossa. Alle 90 päivää kestävä projektiluonteinen työ on EU- tai ETA-maan kansalaiselle sallittua ilman erillistä rekisteröintiä. 

Pohjoismaiden kansalaisilla on oikeus asua ja työskennellä muissa Pohjoismaissa ilman oleskelu- ja työlupaa. Pohjoismaan kansalaiset rekisteröivät oleskeluoikeutensa henkilökohtaisesti Digi- ja väestötietovirastossa. 

Muun kuin EU-/ETA-maan kansalaisten oleskelu- ja työnteko-oikeuteen vaikuttavat monet asiat, kuten viisumivapaus/-velvollisuus, työn kesto sekä työtehtävien ja työn luonne. Seuraa tarkoin Maahanmuuttoviraston ohjeita. Työnteko-oikeuden voi saada usein eri perustein ja työnantajan on tärkeää varmistua omien tietojen ajantasaisuudesta. 

Muun kuin EU- ja ETA-maan kansalainen voi tietyissä tapauksissa oleskella ja työskennellä toisen Schengen-maan myöntämällä oleskeluluvalla, viisumilla tai viisumivapauden turvin Suomessa enintään 90 päivää. 

On suositeltavaa hakea oleskelulupa ennen Suomeen saapumista. Luvan hakeminen tapahtuu Maahanmuuttoviraston Enter Finland -palvelussa tai paperihakemuksella. Hakijan täytyy myös käydä henkilökohtaisesti Suomen edustustossa tai ulkoistetun palveluntarjoajan toimipisteessä. 

Työnteon perusteella haettavia oleskelulupia on lukuisia. Ajantasaiset tiedot luvista, hakuprosessista ja erityistapauksista löytyvät Maahanmuuttoviraston sivuilta. Seuraavaksi käydään läpi muutamia yleisimpiä lupatyyppejä. 

Työntekijällä voi olla oleskelulupa työnteon perusteella, perhesiteen perusteella, tilapäisen suojelun perusteella tai opiskelun perusteella. Kaikkiin näihin kuuluu työnteko-oikeus, joka voi olla rajoitettu tai rajoittamaton. Työnantajan velvollisuuksiin kuuluu tarkistaa työnteko-oikeus. 

Työntekoon perustuvia tai liittyviä oleskelulupatyyppejä ovat esimerkiksi erityisasiantuntijan oleskelulupa, työntekijän oleskelulupa, tutkijan oleskelulupa, EU:n sininen kortti, kausityö, turvapaikanhakijan työnteko-oikeus ja työnteko-oikeus tilapäisen suojelun perusteella. 

Kun oleskelulupa päättyy, osaaja voi hakea jatkolupaa, mikäli olemassa oleva työsuhde jatkuu tai alkamassa on uusi työsuhde uuden työnantajan palveluksessa. 

Kansainvälisen opiskelijan palkkaukseen vaikuttaa hänen oleskelulupansa rajoitteet. Opiskelija voi saada muutamia erilaisia oleskelulupia eri perustein. 

Erityistapauksissa voi työskennellä viisumin voimalla ilman oleskelulupaa. Esimerkiksi politiikan, urheilun tai tutkimuksen saralla tehdään paljon tällaista kutsuun nojaavaa työtä. Yrityksen tai yritysryhmän sisäisenä siirtona johtajaksi, asiantuntijaksi tai harjoittelijaksi tuleva työntekijä voi hakea ICT- tai liikkuva ICT-oleskelulupaa. 

Joissain tapauksissa oleskeluvan voi saada pikakaistaa kahdessa viikossa. Myös perheenjäsenet voivat hakea oleskelulupaa pikakaistalla samaan aikaan.  

Työntekijä ja hänen perheensä voivat hakea myös d-viisumia. D-viisumia ei voi saada ilman soveltuvaa oleskelulupaa eikä se itsessään oikeuta työntekoon. 

Lue lupiin liittyvistä käytännöistä myös Kansainvälisen rekrytoinnin oppaasta. 

Katso Maahanmuuttoviraston ohjevideo oikean oleskeluluvan valitsemisesta työnteon perusteella.  

Ensisijaisesti lupiin liittyvissä asioissa kannattaa olla yhteydessä Maahanmuuttovirastoon, joka auttaa ja neuvoo myös työnantajaa. Vieraile sivulla, jossa on listattuna Migrin palvelut työnantajalle. Tutustu myös oleskeluluvan pikakaistan ohjeisiin. 

Maahanmuuttoviraston Enter Finland -verkkopalvelussa voi hakea oleskelulupaa tai kansalaisuutta sähköisesti. Myös työnantajat voivat käyttää palvelua. 

Työlupa-asioissa auttaa myös TE-toimiston työlupapalvelut. 

Work in Finlandin työnantajaneuvonta auttaa kaikissa kansainväliseen rekrytointiin liittyvissä kysymyksissä. 

Alueelliset International Houset tarjoavat apua kansainvälisessä rekrytoinnissa. International Houseja on ympäri Suomen, muiden muassa Helsingissä, Tampereella, Turussa, Kuopiossa, Joensuussa ja Oulussa. Sekä työnantajat että osaajat voivat kääntyä International Housen puoleen. 

Infofinland.fi-sivusto tarjoaa lisätietoa niin EU-alueen työntekijöiden oleskeluoikeudesta kuin EU:n ulkopuolisten työntekijöiden oleskeluluvista. 

Infofinland.fi-sivusto opastaa myös työnantajan oikeuksiin ja velvollisuuksiin liittyvissä asioissa. Sivustolla kerrotaan myös kansainvälisen osaajan työyhteisöön integroinnista. 

Business Finlandin Talent-rahoitus sopii pk- ja midcap-yrityksille, jotka haluavat parantaa valmiuksiaan kansainväliseen kasvuun luomalla sitä tukevia työ-, organisaatio- ja johtamiskäytäntöjä sekä kykyä kasvattaa kansainvälisten osaajien määrää suomalaisissa yrityksissä.